NHL pelipäivä

Tänään oli meidän pelimme lisäksi tiedossa vähän isompien poikien peliä.

Aamulla saimme taas runsaan aamiaisen. Se maistui erinomaiselta. Tänä aamuna tosin ihmettelimme käytäntöä jossa ilmainen aamiainen jouduttiin kuittaamaan huoneen laskuun? Kaikki meille kerrotut tavat aamiaisen maksamiseen oli tänään erilaisia. Aamiaisravintolan henkilökunta kertoi siitä meille kukin eri tarinan. Miten ilmaista aamiasta maksetaan?

Sitten lähdimme joukkueen kanssa aamulenkille klo 08.30. Se oli reipas kävely Nassau Colisseumin ympäri.

Kun palasimme takaisin hotellille olivat bussit meitä jo hotellilla odottamassa. Meillä oli tänään NY Islandersin Iceworks -hallilla vain yksi peli Qiqiharia vastaan, jonka jälkeen meidän piti palata takaisin hotellille. Hävisimme oman pelimme kuin Pekingin ankat 5-0. Kiinalaiset olivat yllättävän isoja, ja lisäksi hyviä luistelijoita. Heillä riitti myös miehiä istumaan vaihtopenkillä koko pelin ajan.

Jäimme odottamaan seuraavan pelin tulosta, koska se olisi voinut vaikuttaa siihen, että pääsisimme vielä finaaliotteluun. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä melko pian kävi selväksi, että mahdollisuutemme jatkoon hiipuivat. Poikamme menivät purkamaan pettymystään Iceworksin NY Islanders – Pro Shoppiin, ja menivät sinne siis ostoksille. Vili Janger sai ostettua itsellensä upeat luistimet, jotka osoittautuivat kuitenkin myöhemmin saman jalan luistimiksi. Ne sopivat jääkiekolijalle, jolla on kaksi vasenta jalkaa. Lassi Pelli sai kaupan päälle pelihanskat, jotka olivat hänen tietämättään kuuluneet edellisen päivän mailaostokseen kylkiäisenä. Kiitos siitä, että Lassi ne näin jälkeenpäin vielä sai, kuuluu Petri Hirvoselle hyvästä huomioinnista ja avusta Lassille.

Takaisin Colosseumille lähdimme kiinalaisten ystäviemme kanssa, jotka olivat Qiqiharin joukkueesta. Aikataulun mukaan meillä oli kiire mennä Nassau Colisseumille syömään. Matkalla sinne meidän pojillamme oli tosi hauskaa kiinalaisten ystäviensä kanssa... Bussissa oli kova huiske ja iloista naurua kuului koko matkan ajan, tämä oli sitä kulttuurinvaihtoa parhaimmillaan. Siellä puhuttiin suomea, kiinaa ja englantia. Nämä jääkiekkoilijat ainakin ymmärsivät toisiansa erittäin hyvin.

Nassau Colisseumilla oli sitten taas hieman hässäkkää vanhempien ja sisarusten ruokailussa. Kukaan järjestävän organisaation puolesta eivät osanneet sitä oikein järjestää. Sellainen ruokailu perheille luvattiin, mutta kuitenkaan kyseiseen ravintolatilaan eivät vanhemmat mahtuneet. Pelaajamme söivät kiiresti, sillä taitokisa Got Skills oli alkamassa jo aivan pian.

Osa pojista ei halunnut osallistua kisaan, jos ei pääse rankkarikisaan mukaan... Järjestäjä oli kuitenkin jo valinnut ja nimennyt poikamme valmiiksi omiin lajeihinsa. Hauskaa oli vielä ennen kisaa se, kun kilpailun tuomari toimi myös kuuluttajana ja halusi opetella etukäteen miten meidän nimemme lausutaan. Melko hyvin nimet tunnistimme, vaikka melko hassuilta ne kuulostivat amerikkalaisen sanomana.

Got Skills kilpailu aloitettiin luistelukilpailulla, joka osoittautui jenkkien hallitsemaksi lajiksi. Kiinalaisetkin luistelijat olivat melko hyviä. Poikamme tsemppasivat todella hyvin ja Juho Tähkänen hävisi omalle parilleen vain hiuksen hienosti. Juhon amerikkalainen luistelupari sentään voitti lopulta koko luistelukilpailun.

Kovin laukaisija -kilpailu oli tosi hauskan näköistä. Pelaajat laukaisivat kiekon kohti maalia, jonka takana oli tutka. Laukaisunopeus näkyi sitten erilliseltä tulostaululta. Esim. Eero Hämäläinen ja Olli Viitala laukaisivat melkein 50 mph! Kilpailun voittanut Westchesterin pelaaja laukaisi peräti 59 mph.

Kentän toisessa päässä oli tarkkuuskilpailu, jossa maali oli peitetetty pressulla, jossa oli reiät joka kulmassa. Meidän omat edustajamme olivat tässä ihan suvereeneja. Tomi Hellsten voitti ja Joona Hirvonen tuli toiseksi! Heillä tuloksillaan oli iso ero seuraaviin jäljessä tuleviin kilpailijoihin.

Rangaistuslaukauskilpailussakin olimme tosi hyviä... Joukkueemme teki eniten maaleja koko karsinnan aikana, kaksinkertaisen määrän ennen toiseksi tullutta joukkuetta. Marko Heikkilä oli tosi varma maaleja tehdessään ja hän tekikin eniten maaleja tässä kilpailussa. Hänet palkittiin GOT SKILLSin parhaana maalintekijänä. Lassi pelli, Valtteri Viitakoski ja Juho Heikkilä olivat miltei yhtä tarkkoja maalintekijöitä. Pääsimme loppukilpailuun, jossa tiukan taistelun jälkeen olimme yhä tasan kilpailijamme kanssa. Aloitimme sudden death rangaistuslaukaukset. Kilpailu venyi ja lopulta epäonnistuimme maalinteossa. Vastustaja kuittasi jännittävän kilpailun ja veti ratkaisevan maalin ohi erittäin hyvin torjuneen Olli Ojasen.

Maalivahtikisa oli myös jännittävä. Jonni Virolainen ja Olli Ojanen ottivat rangaistuslaukauksia kiinni tasaiseen tahtiin. Kilpailevat joukkueet koittivat kaikin keinoin saada muurimme murtumaan. Lopulta maalivahtien The Lighthouse Tournamentin mestariksi nousi vain yhdellä sisäänpäästetyllä maalilla Jonni Virolainen.

Kun kilpailu oli vihdoin ohi, riisuimme pelivehkeet ja kiiruhdimme hotellille joka oli muutaman sadan metrin päässä. Vaatteiden nopea vaihto ja menimme odottamaan juhlapankettia, johon myös New York Islandersin omistaja Charles B Wang oli tulossa kanssamme ruokailemaan. Perheet oli kutsuttu myös mukaan tilaisuuteen. Vieraana oli myös Suomen konsuli Osmo Lipponen, New York Islandersin toimitusjohtaja Garth Snow, Vincent Manngard puolisoineen, Kiinasta useita merkittäviä henkilöitä, sekä lukuisa joukko muita arvovieraita.

Mr. Charles B. Wang piti hienon puheen Project Hopesta ja hän korosti tätä nuorten urheilijoiden kulttuurivaihtoa ja mainitsi nyt osallistujien tulleen kolmelta eri mantereelta. Hän myös kiitti meitä suomalaisia osallistumisesta.
Hän sanoi meille lopuksi, että nauttikaa tästä ikimuistoisesta tapahtumasta, myös sen ainutkertaisuudesta ja toivottavasti tulette muistamaan tämän aina.

Ja sitten juostiin… taas seuraavaan odotettuun tapahtumaan Nassau Colisseumille New York Islandersin edustajan Davidin kanssa. Ensimmäisenä kiirehdimme pitkin pitkiä käytäviä kohti Islandersin pukukoppia tapaamaan Sean Bergenheimia. Mietä oli kuvaamassa iso joukko televisiokameroita ja valokuvaajia. New Yorkin konsuli Osmo Lipponen ja Vincent Manngard saapuivat kanssamme kuvaan. Seanin saapuessa olimme melko jännittyneitä. Yllätykseksemme myös Philadelphia Flyersin Antero Niitymäki saapui luoksemme ja kanssamme kuvattavaksi.
Sean Bergenheim luovutti joukkueellemme pelipaitansa ja mailansa nimikirjoituksineen. Tämä paita tullaan vielä näkemään kunniapaikalla Kangasalan jäähallilla. Paidan otti vastaan kapteenimme Olli Viitala.

Ennen peliä siirryimme vielä High Five stand paikoille, jossa pelaajamme pääsivät antamaan läpyt New York Islandersin kaikille pelaajille heidän siirtyessään jäälle. Tilanne oli hunajaa pojillemme. Osmo Lipponen ja Vincent Manngard katselivat innokkaita poikiamme vierestä. Vincent vielä näytti meille, että Osmolla oli Ilveksen pinssi rinnassaan.

Siirryttyämme mahtaville katselupaikoille hallin yläpuolisen katsomoon, ihmettelimme yhdessä mahtavaa showta joka ei keskeytynyt hetkeksikään. Jo lämmittelyvaiheessa huuto ja mekkala oli jo mahtavaa. Katsomo oli loppuunmyyty (yli 16.700 katsojaa) ja lauantai-illan huuma oli käsinkosketeltavan paksua. Pelaajamme istuivat tyylikkäästi yhtenäisissä asuissa ja rauhallisina NY Islandersilta vasta saamamme lippalakit päässä. Pojat olivat saaneet ne illan banketissa NYI kassissa, joka oli täynnä fanitavaraa. Olimme päättäneet laittaa nämä oranssit NYI lippalakit tämän illan peliin päähämme kannatuksen vuoksi. Pelin alettua tunnelma ja meteli nousi vielä enemmän ja ihmettelimme tätä spektaakkelia. Koko ajan mietimme sitä, että kohta meidän poikamme ovat itsekin tuolla NHL jäällä.

Toisella erätauolla se sitten tapahtui. Ilves kuulutettiin sisään.



Kaikkien yllätykseksi Ilves Islandersin pojat alkoivat vetää rangaistuslaukauksia ja omat maalivahtimme olivat maalissa. Toisessa päässä kenttää tekivät samaa Westchester Mariners. Näimme upeita maaleja ja upeita torjuntoja, joihin melkein 17.000 katsojan joukko antoi kannustuksia ja huokauksia. Kun tämä show oli jatkunut hetken, kerääntyivät pelaajat jäällä yhteen ja hakivat oman maansa liput esiin. Näytti todella hienolta kun Akseli Arvajan johdolla, Suomen lippu liehuen, Ilves kiisi jäällä ja yleisö hurrasi äänekkäästi. Upeaa, mahtavaa, tätä kokemusta emme unohda ikinä. Tänään tapahtui poikiemme ensiesiintyminen NHL-jäällä!

Joukkueemme palattua takaisin katsomoon, meiltä joukkueen johdolta oli kysytty jo useasti olemmeko me noita samoja Suomalaisia. Siihen oli mukava vastata Kyllä! Jenkit täällä katsomossa kommentoivat siihen, että tulitteko te suomesta vain tämän esiintymisen takia? Ja ehkä siksi että Euro on nyt niin vahva valuutta…? Ei vaan siksi, että meillä on täällä The Lighthouse Tournament! Kansainvälinen nuorten jääkiekkoilijoiden tapahtuma, jossa kolmen mantereen juniorit tapaavat ja pitävät hauskaa jääkiekon yhdistäessä meitä kaikkia.

Pelin jälkeen palasimme hyvin myöhään hotellille. Olimme väsyneitä ja nälkäisiä taas. David tilasi meidän pojille Pizzat ja kun ne oli syöty hotellihuoneissa, väsähdimme kaikki ja menimme nukkumaan. Päivä oli ollut pitkä ja tapahtumarikas. Mitähän unta pojat näkivätkään tänä yönä täällä New Yorkissa?

Täältä löytyy lisää tietoa matkasta:
http://islanders.nhl.com/news/lighthouse_blog.htm