4.1.2009, Peking

Varhainen herätys meni kaikilta ihan sujuvasti. Aamupalaa emme halunneet hotellilla enää syödä, vaan saimme eväspaketit bussiin mukaan. Siinä oli neljä valkoista leivän palaa, pari palaa kinkkusiivuja ja kaksi keitettyä munaa. Melko hankalaa näitä eväitä oli syödä bussissa, kun muutenkin meidän piti välttää käsin koskemasta ruokaamme, etenkin kun käsiä ei voinut pestä tai desinfioida.
Bussimatka läpi paksun saaste sumun (joka haisi nenään voimakkaasti) ja kylmän pakkasaamun, piti meitä kaikkia hereillä. Kävimme Baqu- areenalta hakemassa peli-, huolto- sekä mailakassit. Linja-autossa oli vietävän kylmä ja kuskimme skrabasi ikkunoita auki sisäpuolelta miltei koko matkan ajan. Jalat palelivat ja matka lentoasemalle tuntui pitkältä.
Lentoasemalla meillä oli hankaluuksia ylipaino maksujen kanssa. Meillä kaikilla oli runsaasti enemmän painoa matkalaukuissamme ja pelikasseissamme, kuin China Airlinesin sallimat 15 kg / matkustaja. Meidän mukanamme oli kuitenkin Mr Wang NYI:n Harbinin toimistosta, joka selvitti asian puolestamme. Mukanamme olleet 7 amerikkalaista olivat melko kuumina heiltä maksua vaadittaessa. Kaikki kuitenkin meni kohtuullisen sujuvasti, kiitos kiinalaisten ystäviemme Mr. ja Mrs. Wangin. Hekin olivat tulossa kanssamme Pekingiin.
Lentomatka sujui hyvin. Ateria China Airlinesin koneessa oli taas melko eksoottinen. Ikkunasta katsoessa käsitti kuinka laaja olikaan Kiina, kun silmän kantamattomiin näkyi vain peltoja ja peltoja. Vaikka olimme 10 km korkeudella, ei pellot näyttäneet loppuvan ennen taivaanrantaa. Kahden tunnin lennon aikana, näimme vuoristoa, kaupunkeja ja lumesta valkoinen maa muuttui harmaan ruskeaksi. Pekingissä on kuulemma lämpöasteita! Aurinko paistoi ja ilma Harbinin jälkeen oli kirkas, aina perille asti.
Saavuimme pienelle lentokentälle Pekingin laitakaupungille. Aurinko paistoi ja ilma tuntui lämpöiseltä ja puhtaalta!? Olimme odottaneet ilman olevan paksua saasteista, mutta se tuntui raikkaalta Harbinin jälkeen! Linja-autoon ahtautuminen oli taas kerran edessä.
Laitakaupunki näytti todella köyhältä ja rähjäiseltä kentän vieressä, mutta maisema muuttui hyvin pian siistiksi ja talot muuttuivat aina vain modernimmaksi. Matka hotellille kesti jonkin aikaa, mutta ympäristöä katsellessa aika meni nopeasti. Hotellimme oli 16 kerroksinen, 4 tähden loistohotelli ja meille oli varattu sieltä ylimmästä kerroksesta huoneet. Petteri tarvitsi Juhon ja Benjaminin kanssa isomman huoneen, niin hänelle annettiin sellainen alemmista kerroksista.
Täällä sitä ollaan. Mitä nyt tehdään? Haluamme lähteä Pekingiin shoppailemaan. Jenkkien pääjoukko tulee vasta illalla joten ehdimme hyvin mennä tutustumaan vaikka Silkkimarkettiin. Pasi Niinimäen neuvosta päädyimme toiseen samanlaiseen kauppapaikkaan, koska siellä ei ole opaskirjan mukaan niin päällekäyviä kauppiaita.
Kaikki tuotteet tässä kaupassa olivat melko varmasti piraattituotteita ja kaupankäynti oli uskomatonta tinkimistä. Pyydetyistä hinnoista piti maksaa vain maksimissaan 20 %. Siis 500 juanin tavarasta enintään 100! Silti meitä varmaan huijattiin maksamaan liikaa. Tinkiminen oli hauskaa työtä ja siinä kunnostautui lopulta kaikki suomalaiset matkaajat. Hauskoja olivat meidän nuoret pelimiehemme, jotka olivat hyviä kaikki tinkimisessä. Tämä oli todella hauska kokemus, ja saimme samalla edullisia ostoksia mukaamme.
Palattuamme takaisin hotelliin Saimme kuulla, että amerikkalaisten pääjoukolla oli Harbinissa ollut isoja vaikeuksia matkatavaroiden ylipainossa. Heiltä vaadittiin 7.000 usd ylipainosta! Lopulta he maksoivat 700 usd, ennen kuin pääsivät jatkamaan matkaa… Heidän tunnelmansa ei ollut kovin korkealla.
Emme halunneet illalla pelata, joten lähdimme syömään jäähallin yhteydessä olevaan ravintolaan, jossa oli aivan upeat kinalaista ruokaa, jota tarjottiin lisäksi kuumana! Parasta kiinalaista tähän asti, tällä matkalla.
USA:n joukkue lähti vielä illalla myöhään pelaamaan Pekingiläistä juniorijoukkuetta vastaan. He pyysivät meiltä innokkaimpia mukaan pelaamaan, mutta paikalla olevista, vain Jonnia ja Lassia olisi sillä hetkellä se kiinnostanut. Onneksi jäimme kuitenkin hotellille lepäämään. Päivä oli ollut jo pitkä, ja aikainen herätys alkoi näkymään poikiemme kasvoilla. Osa kävi hotellin 50 m. uíma -altaalla uimassa ja nauttimassa hienon kylpy osaston Helo -kiukaan löylyistä. Uni tuli tänä iltana helposti. Aamulla klo 08.00 lähtisimme katsomaan Olympialaisten näyttämöä ja tutustumaan Kiinan muuriin!