

Kiireeesti palasimme taas takaisin hotellille, jossa Vincent meitä odotti konsuli Osmo Lipposen kanssa. Keskustelimme siinä tovin ja sen keskeytti vain Sparkyn ilmestyminen paikalle. Kun poikamme juoksivat maskotti Sparkyn perään, rouva Lipponen sanoi miehelleen: Siinä sen näet kuinka suosittu olet!
Kiitimme kaikki Vincent Manngardia upeista järjestelyistä ja otimme yhteispotretin joukkueestamme Vincentin kanssa. Nämä olivat hyvästit tällä kertaa. Hän lupasi, että kuitenkin palaamme asiaan ja näemme ehkä jo piankin tammikuussa Tampereella.
Sitten kiirehdimme taas Nassau Colisseumille. Siellä oli alkamassa NEW YORK ISLANDERS vs CAROLINE HURRICANES. Carolinen pelaajat yöpyivät meidä hotellissa ja hekin olivat jo pojillemme näkötuttuja ja pojat tunsivat heitä muutenkin jo nimiltä. Ennen ottelua yleisölle esiteltiin Lighthouse tournamentin kiinalaiset joukkueet Qiqihar ja Harbin. Poikkeuksellisesti yleisö kuuli sekä Kiinan että Yhdysvaltain kansallislaulut.
Peli alkoi jännittävästi ja tasainen vääntö kääntyi ensin NYI:n johtoon 2-0. Kun sitten Caroline Hurricanes alkoi kiriä etumatkaa kiinni ja peli alkoi muuttua jännittäväksi, tapahtui jotain pojille odottamatonta katsomossa. Icegirls -tytöt saapuivat katsomoon tapaamaan pelimiehiämme!
Tämä iloinen yllätys johtui siitä, että poikamme olivat kommentoineet loppuottelupaikkaa siten, että jos he olisivat tienneet, että heidänkin loppuottelussaan olisivat samat ICEGIRLS -tytöt kuin NHL pelissäkin, ( nämä kuvankauniit tytöt puhdistavat jäätä maalivahtien alueelta), he olisivat panostaneet entistä enemmän ratkaisupeliin. Ystävämme, NYI:n David Kaprin, lupasi pyynnöstämme yllättää pojat iloisesti kesken pelin ja hän järjesti kyseiset nätit tytöt käymään meidän omaan katsomoomme. Pelin seuraaminen silloin keskeytyi ja jäällä tapahtunut tappelukin jäi meiltä vähälle huomiolle.
NYI vs Caroline Hurricanes päättyi sitten viimein inhottavaan tasapeliin varsinaisella peliajalla. Caroline teki maalin melko pian jatko-ajan alettua. Päätöslukemat 2-3. Voi harmi, taas kahden maalin etuasemasta, NYI päätyi kirvelevään tappioon. Me kyllä kannustimme kunnolla ja huusimme, sekä taputimme minkä vain ehdimme, mutta sekään ei auttanut.
Pelin jälkeen oli taas kiire. Jatkoajan yllätettyä taas isäntämme aikataulun vaihdoimme vaatteet mahdollisimman pian ja hyppäsimme taas edustusbussiin. Meitä odotti seikkailu, jota emme osanneet taaskaan ennustaa. Menimme siis Dave & Buster'siin. Se on erikoinen kaiken mahdollisen peliautomaati sisältävä pelipaikka lapsille. Siellä sai keilata, ilmakiekkoilla, pelata biljardia, tai pelata mitä vaan maksullisia videopelejä, koripalloa, ja mitä vain pelejä, mitä mieleen voi juolahtaa lapsella. ( siellä oli sitä kaikkea...) New York Islanders tarjosi pojille hampurilaisaterian lisäksi 5o,- dollaria pelirahaa korteille ladattuna! Ja ei kun pojat pelaamaan!
Timo Virolainen
...juttu jatkuu kun taas ehdimme kirjoittaa. Kello on kai jo kolme aamulla. Nyt on pakko lopettaa... jatketaan taas kun jaksetaan ja ehditään.. nyt silmät menevät väkisin kiinni...
...juttu jatkuu kun taas ehdimme kirjoittaa. Kello on kai jo kolme aamulla. Nyt on pakko lopettaa... jatketaan taas kun jaksetaan ja ehditään.. nyt silmät menevät väkisin kiinni...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti